Lari sai kaakeliuunit valmiiksi vähän reilussa viikossa ja lähtikin jo toisen viikon alkupäivinä takaisin Keyrittyyn. Mukava, että muuraustyöt on nyt periaatteessa tehty, niin saa vähän taloa siistimmäksi. Sen verran työt jäivät kesken, että leivinuuni jäi viimeistelemättä. Loppuviikosta ilmat kylmenivät niin paljon, että uunin lopullinen pinnoitus piti siirtää myöhemmäksi.

Muuraustöiden päättymisen jälkeen työmiehet jatkoivat sisäkaton eristystöiden valmistelua. Alunperin tarkoitukseni oli, että välipohjaan olisi ehditty puhaltaa puhallusvillat vielä tällä viikolla, mutta valmistelujen keskeneräisyyden takia sen aloittaminen siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Olisi mukava saada välipohjaa eristettyä edes vähän, niin saisi tuon sisälämpötilan nousemaan kunnolla plussan puolelle.

Perjantaina tuli avuksi Pentti-vaari. Hän alkaa kunnostamaan meille tuvan lattialautoja. Siitä hommasta enemmän tietoa sitten tuolla Kuvat-osastossa.

Sellainen homma saatiin myös tehtyä, että Pukkilasta tuotu kuorma saatiin vasta nyt kokonaan purettua ja lajiteltua eri huoneisiin. Nyt on työt tiedossa seuraavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Jonkin aikaa rakentamisen eteneminen on nyt sitten konkreettisesti minun harteillani. Jukka lopetti hommat, ja palkattua työvoimaa on tarkoitus käyttää seuraavan kerran keväällä, kun ulkovuorta aletaan tekemään.

Helsingissä on ollut kuluneella viikolla mukava pikkupakkanen (kahdeksasta kymmeneen pakkasastetta), ja lunta on tullut reilusti. Talvista.

Sunnuntaina saapui Lari muuraamaan meille kaakeliuuneja. Työt aloitettiin maanantaina kirjastohuoneeseen tulevasta valkoisesta kulmauunista, jonka ostimme itsenäisyyspäivänä Valkealasta Anneli Monoselta. Uuni on valmistettu Viipurissa Rakkolanjoen tehtaassa. Sen valmistusvuotta ei ole tiedossa. Valkoinen uuni syntyi yllättävän nopeasti. Se tuli valmiiksi torstai-iltana.

Samaan aikaan valkoisen uunin muurauksen kanssa Jukka aloitti saliin tulevan ruskean kaakeliuunin muurausta. Ruskea uuni on Ylätalon salista Kalannista ja kävin sen itse purkamassa talosta viime keväänä. Uuni on valmistettu käsityönä (ns. savenvalajan tekemä uuni). Sen todennäköinen valmistumisajankohta on 1800-luvun puolella. Siinä ei ole mitään tehdasvalmisteisia osia, vaan uuninluukkuja myöten kaikki osat on tehty käsin.

Tuon uunin ongelma oli se, että sen sisään oli asennettu saunan kiukaan sähkövastukset. Ne olivat kuumentaneet uunia niin paljon, että savukanavia vasten olevia kaakeleita oli aika paljon haljennut. Lisäksi kaakelit ovat jo pelkästään valmistustavasta johtuen huomattavasti hauraampia ja vähemmän mittatarkkoja, kuin valkoisen uunin kaakelit.

Talven uuni seisoi lankoni Antin autotallissa Tuusulassa. Kaakelit haettiin sieltä jo ennen joulua. Yhdessä Elinan ja Kaurin kanssa niitä puhdistelimme ja korjailimme.

Uunien muurauksen kanssa samaan aikaan jatkettiin kattolautojen puhdistamista ja asentamista. Siitä vastasi meidän Pentti-vaari. Itse olin siinä iltaisin apuna. Kahtena päivänä Pentin apuna oli myös hänen opiskelukaverinsa Markku. Iloinen yllätys oli, että Espoossa asuva Maria-sisarenikin oli yhden illan kahden aikuisen lapsensa kanssa meidän apuna, samoin naapurimme Juha.

Kylläpä oli upea viime viikko, kun pääsimme aamuvarhaisesta iltamyöhään "raatamaan" rakkaan kotimme hyväksi. Vielä kun jälkikasvu ilmoitti haluavansa jäädä mummon pojaksi käydessämme pohjoisen reissulla Elinan veljen häissä, edellytykset keskittyä rakentamiseen olivat erinomaiset (kiitos, mummo:)

Kaikki asuinkerroksen katot saatiin paperoitua tervapaperilla ja rimotettua. Lisäksi kahteen huoneeseen (saliin ja yhteen kamariin) laitettiin päälle laudat. Niiden päälle kiinnitetään pinkopahvi, ja hirsipalkit jäävät näkyviin. Makuuhuoneemme katon laudat pestiin, ja Elina irrotti niistä Rillan kanssa kaikki nupit. Nyt on jo muutama lauta katossa - lauta/ilta -periaatteella. Mukava on varmasti katsella - sitten joskus - kattoa ja muistella aherrusta! Olemme päättäneet, että tuvan ja makuukamarin katot jäävät näkyviin sellaisinaan, antiikkisilla nauloilla kiinnitettyinä. (Kiitokset vanhan rautakaupan aarteista luopuneille ystävillemme!)

Torstaipäivänä haimme Pukkilasta melkoisen kuorman lattialankkuja ja kattolautoja. Lähtipä mukaan lautaakin. Pukkilassa on muuten todella viehättävä ruokapaikka nimeltään Kohiseva. Söimme siellä maistuvan aterian lankkujenkantourakan päätteeksi. (Kotisivut löytyvät osoitteesta www.kohiseva.fi) Jukka taisi jo harkita muuttoa Pukkilaan, koska siellä saa niin hyvää ruokaa!

Rilla oli raksamiehenä tai -tyttönä koko viikon, ja raksahommat sujuivat häneltä erinomaisesti. Tunnelma pysyi meillä muillakin korkealla hänen loistavan huumorintajunsa vuoksi.

Nyt on käynnistynyt keskustelu saunan kiukaasta. Saapa nähdä, tuleeko siitä herra päiväkirjailijalle samanlainen Sydämen Asia kuin leivinuunista... Kaakeleista olemme hankkineet näytekappaleita paikan päälle. Kellarin lattiaan tulee jokin punainen tiilenvärinen laatta, mitä ilmeisimmin.

MuuLaria odotetaan saapuvaksi paikalle muuraamaan kaakeliuuneja ensi viikolla. Talonväki yrittää parantua talviflunssastaan siihen mennessä.

Joulunpyhät on nyt kerätty voimia uutta vuotta varten. Kinkkua ei paistettu omassa leivinuunissa vaikka muurarilta olikin jo lupa siihen. Se ilo odottaa meitä ensi jouluna. Nyt oli tyytyminen sähköuunissa kypsennettyyn siivekkääseen. Hyvää sekin oli, kun jaksoi Mysi Lahtisen ohjetta orjallisesti seurata.

Joululahjaksi tuli kirja Kuningattaren kaupungissa - vanhoja taloja, unelmien koteja. Kirja kertoo loviisalaisten puutalojen elämästä. Kirja tuli luettua tarkkaan. Paljon siinä oli mukavaa katseltavaa ja luettavaa.

Lari on meinannut, että voisi piankin tulla muuraamaan kaakeliuunit. Jukka on päässyt kouluun opiskelemaan tulisijanmuurarin ammattiin. Koulu on kuitenkin sellainen, ettei se estä hänen käymistä töissä meillä muutoinkin. Kaakeliuunien muuraus on kuitenkin hyvää harjoitusta tulevaa tointa varten. Jos etsitte tulisijojen muuraria pääkaupunkiseudulta, Jukkaa voi suositella.

Kaakeliuunien muuraus edellyttä kuitenkin sitä, että talo saadaan pysymään edes vähän lämpöisenä. Tällä viikolla aloitimme kattojen paperoinnin. Loppuviikosta pitäisi lähteä hakemaan Pukkilasta kattolautoja. Sitten välipohjan voisikin jo melkein eristää.