Koko kevään ajan tontilla kuului todella voimakas satakielten laulu. Välillä tuntui, että koneiden huudattaminen entisestään lisäsi niiden laulua. Varsinkin moottorisaha tuntui olevan oivallinen kilpakumppani. Viime viikolla kuulin vielä satakielen laulavan. Jotenkin tuntui jo silloin siltä, että ensi viikolla (juhannuksen jälkeen) taitaa sillä olla jo vihne kurkussa. Niinhän siinä juuri on käynyt.

Juhannuksen jälkeen olemme jatkaneet töitä vähän pienemmällä joukolla. Viron miehet lähtivät kesälomalle. Pekka meni kotiin rakentamaan saunmökkiä. Välillä on ollut vähän tahkea olo. Helteiden loppuminen on kuitenkin helpottanut olosuhteita merkittävästi. Töitä jaksaa tehdä selvästi paremmin.

10.7. on tulossa ontelolaatat. Reipas viikko on siis aikaa muurata väliseinät. Myös lisäkiireitä olisi luvassa. Hirsiporukka haluaisi aloittaa jo ensi viikolla. Toisaalta, jos saisimme tehtyä tasoitukset sekä bitumisivelyt ulkopuolle, voisimme tehdä täytöt Ylätalon ylijäämämaista. Mitenkähän tämän jutun ratkaisisi?

Työt ovat edistyneet todella hyvin. Eilen sain varmistettua, että Ontelolaattojen toimitus tapahtuu maanantainan 10.7. Väliseinien muuraukseen ja muiden kantavien linjojen tekoon on siis aikaa kaksi viikkoa. Uskon, että aikataulussa pysytään. Sitten alkaa hirsirungon pystytys. Omaa aikaa joutuu varmaan vähän limittämään Pukkilan ja Pakilan välillä ennen sitä.

Loma tulee kyllä tosi tarpeeseen. Hellesäässä työskenteleminen on todella vienyt voimat. Eilen ja tänään on ollut tosi vetämätön olo. Toivottavasti juhannuksena on vähän viileämpää. Eikö noita hukkuneitakin ole sateisena juhannuksena aurinkoista juhannusta vähemmän.

Lomalle lähdetään siis oikein hyvillä mielin ja vieläpä päivää etuajassa. Meidän perhe suunnistaa Viroon. Menemme samaan majapaikkaan, jossa olimme Elinan kanssa häämatkalla täsmälleen kuusi vuotta sitten. Mukava on lähteä lomalle.

Tänään aloitettiin muuraustyöt. Aluksi meidän tarkoituksenamme oli tuoda vesi peräkärryssä. Siinä oli kuitenkin ongelmia. Mistä vesisäiliö? Mistä peräkärry, joka joutaa seisomaan viikkokausia? Mistä vesi?

Saimme kuitenkin sovittua asian naapureidemme kanssa siten, että saamme ottaa työmaalle työnaikaisen veden heidän puutarhaletkustaan. Se on meille kaikkineen suuri helpotus.

Suuri kiitos avusta naapureillemme.

Niinhän sitä päiväkirjailijalle kävi, että kun tontilla oikeasti alkoi jotain tapahtua, päiväkirjamerkinnät alkoivat lyhentyä. Sitten viimeisen viestin on ehditty aloittamaan anturamuottien teko ja raudoittaminen, pitämään aloituskokous ja viimeiseksi valamaan antura.

Aloituskokous oli vähän tavallista juhlavampi. Kaukaisimmat osallistujat olivat 700 kilometrin päästä, ja paikalla oli kymmenen henkeä. Kahvit tarjottiin meidän "Spraitissa". Hyvin mahduttiin.

Anturamuotteina käytimme Maxitin Formex-nimistä muottia. Muotin idea on siinä, että siinä raudat ja muotti ovat samassa paketissa. Kysymys on siis oikeastaan raudoitusverkon ympärille kiinnitetystä rakennusmuovista. Formexin paras puoli on siinä, ettei sitä tarvi erikseen raudoittaa. Muotteja ei myöskään tarvitse purkaa.

Työn aikana syntyi vähän erimielisyyttä siitä, miten antura varsinaisesti tuli raudoittaa. Rakennekuviin oli merkitty jokaiseen anturaan kolme kymmenen millin terästä. Muotissa oli valmiina kahdeksan millin teräkset ja periaatteessa ne olisi siis pitänyt raudoittaa toiseen kertaan.

Asiaa selviteltiin suunnittelijoiden kanssa ja päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että kulmat ja jatkokset vahvistetaan lisäraudoilla. Kuten kuvista näkyy, anturaa on ensinnäkin aika paljon. Toiseksi se on aika mutkikas. Käytännössä siis ainakin kolme neljännestä anturasta tuli raudoitettua. Menihän siinä vähän rahaa, mutta eihän se huonossa paikassa ole, jos se on perustuksissa.

Maanantaina sitten valettiin antura. Ilma oli käytännössä hellelukemissa. Kuumaa oli. Lari piti putkea ja ohjasi kuraa uraan. Nikke hoiti vibrauksen, minä liippasin ja Hannu teki kaikenlaista ja katsoi päältä. Illalla käytiin ihailemassa lopputulosta. Vähän meni otsa ryppyyn, mutta niin kait se on aina.

Päiväkirjaa on luettu. Palautettakin on tullut. Päiväkirja pitäisi kuulemma kääntää siten, että vanhin olisi ensin. Niin sitä olisi helpompi lukea, eikä tarvitsisi pomppia. Asiaa mietitään ja selvitetään.

Toinenkin huomio on tehty. Päiväkirjailijalta oli tippunut muutama omistusliite pois matkasta. Lupaan jatkossa olla tarkempi tuon kirjoitusasun kanssa. Onhan se aivan eri asia, onko kysymyksessä meidän sähkömies vai meidän sähkömiehemme.

Vanhoja en jaksa kuitenkaan rueta korjaamaan. Laitankin puuttuvat liitteet tähän viestin loppuun. Saattepa itse lisätä niitä mausteeksi makunne mukaan -ni, -si, -nsä, -nsa, -mme, -nne, -nsa, nsä, -ni, -si, -nsä, -nsa, -mme, -nne, -nsa, nsä-ni, -si, -nsä, -nsa, -nne, -nsa, nsä-ni, -si, -nsä, -nsa, -mme, -nne, -nsa, nsä-ni, -si, -nsä, -nsa, -ni, -si, -nsä, -nsa, -mme, -nne, -nsa, nsä-ni, -si, -nsä, -nsa, -mme, -nne, -nsa, nsä,-ni, -si, -nsä, -nsa, -ni, -si, -nsä, -nsa, -mme, -nne, -nsa, nsä.

Rakennuslupa myönnettiin meille tiistaina 30.6.2006. Hakemus ehti olla vireillä noin kuukauden. Oli mukava, kun lupa ehdittiin saada ennen kesälomien alkua.

Viikolla Seppo jatkoi pohjien tekoa. Anturan alle laitettiin sorat ja ne tärytettiin. Samalla asennettin salaojat perustusten kuivatusta varten.

Tässä vaiheessa tontin hyvyys tulee esille. Vaikka taloomme tulee koko talon kokoinen kellari, perustusten kuivatuksessa ei pitäisi olla juuri mitään ongelmia. Pintavesien pitäisi valua luontojaan rakennuksesta poispäin rinnettä pitkin. Parina päivänä on ollut vähän sateisempaa. Kaivatoon ei kuitenkaan ole kertynyt lainkaan vettä. Enpä usko veden haittaavan perustustöitäkään.

2.6. tontille tuli sähköt.

Tein sopimuksen vastaavan työnjohtajan kanssa ja vein rakennusvalvontaan vakuuden, jotta työt voidaan aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta. Aloituskokous on 8.6.2006 . Sitä ennen saadaan tehdä muotit ja raudoittaa. Valuja voi tehdä vasta "aloittamisen" jälkeen.

Potiuksesta ei ole pariin päivään kuulunut mitään. Milloinkahan Formexit (anturan muotit) tulevat?